Polly kysyy tietä

Pollylla oli teoria, että kartat ovat turisteja varten, ja teoria kesti tasan kaksikymmentä minuuttia. Korttelin kadut kaartuivat kuin ne olisi piirretty vapaalla kädellä, jokainen kulma tuoksui samalta leipomolta, ja kirjasto kieltäytyi ilmestymästä. Kadunkulmassa seisoi pöllö taiteltu sanomalehti kädessään, lukien seisaaltaan niin kuin vain pöllöt osaavat. ”Anteeksi, yksi kysymys. Taidan olla hieman eksyksissä.”

Pöllö laski lehden alas valtavan kärsivällisesti. ”Missä kirjasto on? Olen kävellyt ympyrää jo hetken.” Ei se kaukana ollut, pöllö selitti; ongelma oli suihkulähde. Suihkulähteellä kaikki kääntyvät väärään suuntaan. ”Oikealle vai vasemmalle suihkulähteellä?” Vasemmalle, aina vasemmalle, ja sen jälkeen pelkkää katua torille asti. ”Suoraan eteenpäin torille asti, selvä! Kuulostaa helpolta.”

Ja helppoa se oli, heti kun joku sanoi sen ääneen. Kirjasto ilmestyi torin taakse leveine portaineen ja avoimine ovineen, täsmälleen siellä missä se oli ollut koko ajan. ”Kiitos oikein paljon! Pelastit iltapäiväni.” Pöllö heilautti lehteä nostamatta katsettaan seuraavalta sivulta. Polly nousi portaat uuden teorian kanssa: lyhin matka kahden pisteen välillä on hyvä kysymys.