Lucas tilasi kahvin ja istuutui kahvilan tyhjään nurkkaan. Hän otti kirjansa esiin ja yritti lukea. Mutta viereisen pöydän mies tuijotti häntä.
"Tuo on hyvin vanha painos", mies sanoi. Lucas nosti katseensa. Miehellä oli paksu takki päällään, vaikka kahvilassa oli lämmin. "Minä myin ennen tuollaisia kirjoja. Tuossa kulman takana. Kauppa on nyt poissa."
"Poissa?" Lucas kysyi. Hän tunsi olonsa kiusalliseksi, mutta ei tiennyt miten päästä eroon keskustelusta. "Millainen kauppa se oli?"
Read it. Then say it.
Shadow this paragraph in the PollyStop app — record yourself, see how close your pronunciation gets to a native speaker's, sentence by sentence. Free.
Mies nauroi hiljaa. "Antikvaarinen kirjakauppa. Neljäkymmentä vuotta. Sitten rakennus myytiin pankille. Pankkikin sulki kolme vuotta sitten. Nyt siellä on vaatekauppa." Hän katsoi ulos ikkunasta. "Joka kerta kun kävelen ohi, unohdan hetkeksi. Melkein menen sisään."
Lucas sulki kirjansa ja kuunteli. Mies ei pyytänyt mitään. Hän halusi vain kertoa jollekulle paikasta, joka oli ennen siellä.
